Naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa autojen säännöllinen peseminen kuuluu vahvemmin autoilijoiden rutiineihin kuin Suomessa. Tähän vaikuttavat monet tekijät: erilainen tiesuolauksen käyttö talvisin, kulttuuriset erot auton arvostuksessa sekä laajempi autopesulakulttuuri. Pohjoismaisissa vertailuissa on havaittu, että länsinaapureissa auton ulkoasua ja kuntoa pidetään usein tärkeämpänä statusarvona, mikä näkyy säännöllisempänä autopesukäyttäytymisenä. Lisäksi ympäristötietoisuus ja ammattimaiseen autopesuun suhtautuminen eroavat maiden välillä.
Miksi Ruotsissa ja Norjassa pestään autoja useammin kuin Suomessa?
Pohjoismaiden autopesukäyttäytymisen eroille löytyy useita selittäviä tekijöitä. Ruotsissa ja Norjassa teiden kunnossapito eroaa suomalaisista käytännöistä – erityisesti tiesuolan käyttöä on länsinaapureissa monin paikoin vähennetty, mikä vähentää auton pinnalle kertyvää syövyttävää likaa. Suomessa käytettävät tiesuolamäärät ovat monilla alueilla suurempia, mikä paradoksaalisesti saattaa johtaa pienempään pesufrekvenssiin.
Kulttuurierot selittävät myös pesukäyttäytymistä. Ruotsissa ja etenkin öljyvaroiltaan rikkaassa Norjassa auto nähdään useammin statussymbolina, jonka ulkonäöstä huolehtiminen on tärkeämpää kuin käytännöllisessä suomalaisessa autoilukulttuurissa. Länsinaapureissa myös autopesulakulttuuri on kehittyneempää – pesulat ovat yleisempiä, helpommin saavutettavia ja kuuluvat useammin auton säännölliseen huoltoon.
Ilmastolliset tekijätkin vaikuttavat: Norjan rannikkoalueilla auton pinnalle kertyvä suola ja Ruotsin eteläosien kosteampi talvi-ilmasto altistavat autoja erilaisille likaisuus- ja korroosio-ongelmille kuin Suomen pitkät ja usein kuivat pakkasjaksot.
Miten tiesuolan käyttö eroaa Pohjoismaiden välillä?
Tiesuolan käyttö vaihtelee merkittävästi Pohjoismaiden välillä. Suomessa tiesuolaa käytetään talvisin varsin runsaasti, keskimäärin noin 100 000 tonnia vuodessa valtakunnallisella tasolla. Ruotsissa tiesuolausta on monin paikoin vähennetty ympäristösyistä, ja vaihtoehtoiset liukkaudentorjuntamenetelmät ovat yleistyneet. Norjassa erityisesti vuonojen ympäristössä ja ympäristöherkillä alueilla suolan käyttöä on rajoitettu.
Tiesuola aiheuttaa autoille merkittävää korroosioriskiä, sillä se kiihdyttää ruostumisprosessia. Suolan vaikutus auton pintaan korostuu etenkin, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Tällöin suola liukenee, tunkeutuu auton rakenteisiin ja kuivuessaan kiteytyen aiheuttaa vahinkoa maalipinnalle ja metalleille.
Ruotsalaiset käyttävät enemmän hiekoitusta ja muita liukkaudentorjuntamenetelmiä, jotka eivät ole yhtä syövyttäviä autoille. Tämä selittää osaltaan, miksi ruotsalaiset voivat pestä autonsa useammin: puhdistettavaa suolaa ja korroosiota aiheuttavaa likaa on vähemmän, ja pesun motivaationa on enemmän ulkonäkö kuin korroosion torjunta.
Onko auton omistamisen kulttuurissa eroja Pohjoismaiden välillä?
Pohjoismaiden välillä on havaittavissa selkeitä kulttuurieroja suhtautumisessa autoiluun ja auton ulkonäköön. Norjassa, missä varallisuustaso on korkea öljyteollisuuden ansiosta, autoilu nähdään useammin myös statusarvon mittarina. Ruotsalaisilla on vahva autoteollisuuden perinne ja kansallinen ylpeys Volvon ja Saabin kaltaisista merkeistä, mikä näkyy myös huolellisena suhtautumisena auton kuntoon.
Suomalaista autokulttuuria leimaa usein käytännöllisyys ja funktionaalisuus – auto on ensisijaisesti kulkuväline, ei niinkään statussymboli. Tämä heijastuu myös autopesukäyttäytymiseen: auto pestään, kun se on toiminnallisesti tarpeellista, ei niinkään ulkonäön vuoksi.
Tutkimukset osoittavat, että länsinaapureissa auton ulkonäöllä ja puhtaudella on suurempi merkitys myös sosiaaliseen hyväksyntään. Suomessa likainen auto talvella voi olla jopa merkki käytännöllisyydestä (”ei kannata pestä, kun kuitenkin likaantuu heti”), kun taas Ruotsissa ja Norjassa puhdas auto viestii useammin vastuullisesta omistajuudesta.
Kuinka usein auto pitäisi pestä talviolosuhteissa?
Talviolosuhteissa autoalan asiantuntijat suosittelevat auton pesemistä 1-2 viikon välein, erityisesti suolateillä ajettaessa. Näin voidaan tehokkaasti ehkäistä tiesuolan aiheuttamaa korroosiota ja maalipinnan vaurioitumista. Suomessa, missä tiesuolaa käytetään runsaasti, säännöllinen pesu on korroosion ehkäisyn kannalta jopa tärkeämpää kuin länsinaapureissa.
Optimaalinen pesutiheys riippuu kuitenkin monista tekijöistä: ajomäärästä, paikallisista tieolosuhteista ja tiesuolauksen määrästä. Erityisen tärkeää on pestä auto aina lämpötilan noustessa nollan yläpuolelle pitkän pakkasjakson jälkeen, sillä tällöin suola aktivoituu ja korroosioriski kasvaa.
Auton alustan pesu on myös olennainen osa talvipesua, sillä juuri auton alustaan kertyy eniten syövyttävää suolaa ja likaa. Ammattimaisissa pesulaitteistoissa alustan pesu tapahtuu tehokkaasti ja kattavasti, kun taas kotioloissa alustan pesu jää usein puutteelliseksi.
Mitkä ovat ammattimaisen autopesun edut verrattuna kotipihassa pesemiseen?
Ammattimainen autopesu tarjoaa lukuisia etuja kotipihassa pesemiseen verrattuna. Ympäristönäkökulmasta pesuloiden suljetut vesikiertojärjestelmät ja tehokas jäteveden käsittely estävät haitallisten kemikaalien pääsyn luontoon. Kotipihassa tapahtuva autopesu johtaa usein pesuaineiden ja liuenneiden raskasmetallien valumisen suoraan maaperään tai sadevesiviemäreiden kautta vesistöihin.
Pesutuloksessa on merkittäviä eroja: ammattimaisissa pesuloissa käytetään tarkoitukseen optimoituja pesuaineita ja tekniikoita, jotka puhdistavat auton tehokkaasti vaurioittamatta maalipintaa. Autopesuloiden laitteistot pystyvät myös puhdistamaan tehokkaasti auton alustan, mikä on korroosiontorjunnan kannalta kriittistä, mutta lähes mahdotonta saavuttaa kotioloissa.
Autopesuloissa veden kulutus on huomattavasti tehokkaampaa. Kun kotipesun yhteydessä vettä kuluu helposti 300-600 litraa, käyttää moderni autopesulalaitteisto vain noin 100-200 litraa vettä pesua kohti kierrättäen sitä tehokkaasti.
Autopesun tärkeimmät ympäristöhyödyt
Säännöllinen auton peseminen tukee ympäristönsuojelua monin tavoin. Ensinnäkin, puhdas auto on aerodynaamisempi, mikä voi vähentää polttoaineenkulutusta ja siten pienentää hiilidioksidipäästöjä. Auton puhdistaminen parantaa myös sen näkyvyyttä ja siten liikenneturvallisuutta.
Maalipinnan ja muiden auton osien säännöllinen puhdistaminen pidentää auton käyttöikää. Mitä pidempään sama auto pysyy käytössä, sitä pienempi on sen valmistuksen aiheuttaman ympäristökuormituksen suhteellinen osuus auton kokonaispäästöistä elinkaaren aikana.
Ympäristöystävällisin tapa pestä auto on käyttää ammattimaista autopesulaa, jossa jätevedet käsitellään asianmukaisesti ja veden sekä kemikaalien käyttö on optimoitua. Juhlapesu-verkostomme kaikissa pesupaikoissa kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen ja veden tehokkaaseen kierrättämiseen. Löydät lähimmän Juhlapesu-autopesulamme helposti sivuiltamme – tule kokemaan puhtauden ilo ympäristön ehdoilla!
